Huolestuttavaa kehitystä pörssissämme

Suomen pörssin kehitys on ollut melko kehno, ainakin indeksitasolla edelliset kolme vuotta. Kevään 2015 huipusta esimerkiksi OMXH Cap hintaindeksi on noussut vain noin 9%. Sijoittajan kokonaisutuotto tällä ajalla on kuitenkin ollut noin 20% osinkojen takia, kun tarkastelee OMXH Cap tuottoindeksiä. Konepajat eivät ole olleet merkittävästi nostamassa tuottoja tällä aikavälillä ainakaan, ehkäpä Wärtsilää lukuun ottamatta.

Mutta ei Saksassakaan ole menty ihan oikeaan suuntaan sielläkään. Saksan yleisindeksi DAX on kärsinyt mm dieselsotkuista, ja siellä tuotot ovat jääneet Suomakin kehnommiksi. USA:ssa sen sijaan on mennyt lujaa, yli 33% ylös viime ajan laskusta huolimatta. Siellä ollaan siis saavutettu noin 10%:n vuosituottoa, ennen osinkoja. Eurosijoittajan näkökulmasta tuotto on ollut heikompi EUR/USD takia.

Ajattelin tarkistaa teknisessä mielessä, kuinka moni Large Cap yhtiö OMXH:ssa treidaa tällä hetkellä alle sen pitkän trendin kuvaavan SMA200:n (200 päivän yksinkertainen liukuva keskiarvo). Yhtiöitä yhteensä tällä listalla olisi Ruotsin Aktiespararna ”Hitta kursvinnare IV” ohjelman mukaan 34 kappaletta. Näistä 20 treidaa tällä hetkellä alle SMA200 tason. Tarkistin myös milloin jokaisen yhtiön oma kurssihuippu (5v sisällä) päätöskurssilla oli ja minkä arvoinen se oli silloin. Alla listaus yllä mainitun ohjelman mukaan 12.4.2018 päätöskursseilla.

Laitoin tästä vielä kurssihuippuyhteenvedon vuositasolla:

Jos huippu osui 2013-2015, millaisista yhtiöistä on kyse? Yhtiöt ovat: Citycon, Fortum, Kemira, Nokia, Nordea, Sampo, SSAB, Telia ja YIT. Ainakin pistää silmään, että huomattavan moni näistä on varsin korkealla painolla OMXH indekseissä. Tämä ainakin osaltaan puoltaa osakepoimintaa indeksisijoittamisen sijaan. Muutenkin näissä yhtiöissä on suuria muutoksia tehty, ja toimivat haasteellisilla aloilla.

Tänä vuonna huippunsa tehneet yhtiöt sen sijaan ovat: DNA, Elisa, Fiskars, Kesko B, Konecranes, Metsä Board B, Neste, Nokian Renkaat, Stora Enso R, Tieto, UPM-Kymmene, Uponor ja Valmet. Metsällä menee todella hyvin, kaikki kolme metsäyhtiötä tekevät juuri nyt uusia huippuja. Hyvä niin, meni niin tasapaksuisesti pari vuosikymmentä ennen tätä!

DNA ja Elisa ovat 100-0 päihittäneet Telian pörssissä. Telian kansainvälinen toiminta ei ole tuonut lisäarvoa omistajille. Sen sijaan siltä ollaan saatu muhkeat osingot, mutta niin on saatu DNA:lta ja Elisaltakin.

Kulutustuotteet ovat ainakin eräs yhteinen tekijä tänä vuonna huippunsa saavuttaneita yhtiöitä. Suurissa pörsseissä teknologia on nostanut indeksejä, tässä lähinnä Tieto meillä ainoana teknologiayhtiönä menestyjissä.

Joku voi varmaan analysoida tarkemmin mitä muuta yhteistä näillä yhtiöillä on, ainakin ne tekevät jotain oikein kun kurssihuippu on näinkin tuore!

Isosta kuvasta löytyy silti huolenaiheita. Jos 20/34 Large Cap yhtiötä, eli 59 % treidaa alle SMA200 tason emme ainakaan ole vahvassa nousussa enää. Tarkistin koko OMXH listan, ja sieltä löytyi 153 yhtiötä, mikäli laskin oikein (jos kaksi sarjaa, huomioin vain vaihdetumman). Se on hyvä lukumäärä, enemmän kuin vuosiin! Näistä kuitenkin peräti 104 treidaa alle SMA200. Tämä vastaa 68 % yhtiöistä. Se ei ole ilon aihe.

En ole seurannut miten tämä luku, tai suhde, on liikkunut yli ajan, joten en voi sanoa onko tämä paljon tai vähän. Koko pörssilistalta löytyy kuitenkin liuta tunnettuja yhtiöitä, joilla on huolestuttava kurssikehitys. Käykää vapaasti tutustumassa vaikkapa näihin: Caverion, Citycon, Consti, Digia, HK Scan, Kemira, Metso, Nokia, Nordea, Nurminen Logistics, Orava, Raisio, Rapala, Saga Furs, Stockmann B, Telia, Tikkurila, Tulikivi ja YIT. Jokaisella näistä on jokin tukala alla oleva ongelma, ja melkein kaikki näistä ovat vielä kohtuullisen isoja yhtiöitä, ja sen takia ne löytyvät monen sijoittajan salkusta.

Vuonna 2015 oli eräs huippu, ja hyvinkin monen yhtiön kurssitaso ei ole siitä kovinkaan paljon noussut. Tässä suhteessa pörssimme eroaa merkittävästi esim USA:n pörssistä. On myös muistettava, että FED lopetti obligaatioiden ostamisen noihin aikoihin ja EKP vastaavasti aloitti osto-ohjelmansa. Ei voi puhua laajasta keskuspankkirahoitteisesta noususta USAssa enää. Se tässä vähänhämmästyttää. Teknologiasektori tosin on mennyt USAssa todella hyvin. On vain todettava, että Suomi on pieni markkina ja ei ole syytä pitää vain suomalaisia yhtiöitä salkussa.

Svenne Holmström